Ultrajuoksu on aivan oma ja koukuttava maailmansa

marraskuu 8, 2017 | By Lisää

Ultrajuoksuksi kutsutaan mitä tahansa yli 50 kilometrin juoksumatkaa, mutta moni harrastaja pitää ultrajuoksun perusmatkana 100 kilometriä. Moni juoksee pidempäänkin. Mutta mikä saa ihmisen innostumaan tällaisten matkojen juoksemisesta?

Ultrajuoksu on aivan oma ja koukuttava maailmansa

Marko Mattilan tähtäimessä oli aluksi viiden kilometrin lenkki

Marko Mattila aloitti juoksuharrastuksensa käytännössä nollasta ja yllättyi juoksun viedessä mukanaan. Motivaationa urheilun aloittamiselle toimi unelmien työpaikka, jonne oli kuitenkin hakuvaiheessa myös kuntotesti. Niinpä Mattila lähti treenaamaan juoksua, tavoitteenaan pystyä jossain vaiheessa juoksemaan viisi kilometriä yhteen menoon. Sinnikkään harjoittelun myötä kunto alkoi kohota yllättävänkin nopeasti ja pian Mattila huomasi pystyvänsä jopa 20 kilometrin lenkkeihin. Tuolloin heräsi ensimmäistä kertaa ajatus maratonille treenaamisesta. Tie unelmien työpaikkaankin aukesi, mutta juoksuharrastus jatkui myös kuntotestin jälkeen. Vuoden kuluttua edessä olikin ensimmäinen täyspitkä maraton.

Rapakuntoisesta ultrajuoksijaksi

Mattilan juoksuharrastus alkoi vuonna 2010 ja nyt maratonejakin on takana yli kymmenen. Mukaan mahtuu myös yli 100 kilometrin juoksuja, joissa matkaa tehdään lähes vuorokausi. Äkkiseltään matkat kuulostavat käsittämättömiltä, mutta Mattilan mukaan ne menevät oikeassa vireessä kuitenkin yllättävän sujuvasti. Toki tämä on vaatinut vuosien harjoittelun, aivan kylmiltään tällaisia matkoja ei kannata lähteä edes kokeilemaan. Mattilan komeimpiin juoksuihin kuuluvat Ranskassa juostu vuoristomaraton ja Italian 120 kilometrin vuorijuoksu. Viime kesänä Mattila teki kuitenkin oman henkilökohtaisen ennätyksenä juostessaan Lapissa 134 kilometriä NUTS Pallas -tapahtumassa. Matkaa tehtiin vaihtelevassa säässä ja vain noin puolet juoksijoista pääsi maaliin asti. Marko sijoittui kilpailussa toiseksi ajalla 19 tuntia ja 17 minuuttia.

Rapakuntoisesta ultrajuoksijaksi

Juoksuharrastuksessaan Mattila on alusta asti nauttinut ennen kaikkea itsensä haastamisesta ja yhä uusien välietappien saavuttamisesta. Ultra- ja polkujuoksuun hän kertoo hurahtaneensa osin upean harrastusporukan innoittamana, jota hän kehuu vankkumattomasta yhteisöllisyydestä. Samalla elämään on tullut paljon uusia ystäviä. Treenaaminen on jäänyt vakituiseksi ja tärkeäksi osaksi elämää ja treenit vievätkin viikosta nykyään noin 15 tuntia. Juoksun lisäksi Mattila viettää aikaa kuntosalilla. Juoksukilometrejä kertyy vuodessa yli 5 000.

Lenkille säällä kuin säällä

Mattila myöntää, että aluksi ja yhä edelleen itse lenkille lähtö saattaa tuntua hyvinkin vaikealta. Erityisesti kurjalla säällä tai rankan työpäivän jälkeen sohvalla makoilu houkuttaisi huomattavasti enemmän. Hän kuitenkin toteaa, ettei ole lenkin jälkeen koskaan katunut sille lähtemistä. Tästä hän muistuttaa aina itseään silloin, kun lähteminen tuntuu vaikealta. Keliä Mattila ei käytä tekosyynä, vaan suuntaa lenkille jopa 30 asteen pakkasessa. Sää on hänen mukaansa pukeutumiskysymys ja kylmällä laitetaan vain tarpeeksi monet hanskat päällekkäin. Hangessa kahlaamistakin Mattila pitää lähinnä mukavana vaihteluna treeniin.

Ikä ei ole este edes ultrajuoksulle

Toinen ultrajuoksuun hurahtanut, innostavaa esimerkkiä tarjoava suomalainen on 68-vuotias Pertti Kalliola. Hän aloitti juoksuharrastuksen viisi vuotta sitten, parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisenä motivaationa toimi pääsylippu Pariisin maratonille, jonne arvotaan osallistujat. Osallistumisluvan hellittyä edessä oli koko talven kestävä harjoittelu. Harjoittelu sujui yllättävänkin hyvin ja maraton oli palkitseva kokemus. Maratonin lähtöviivalla, kymmenien tuhansien muiden juoksijoiden kanssa odottaessa tunnelma vei mukanaan ja juoksumotivaatio vain nousi.

Ikä ei ole este edes ultrajuoksulle

Kilpailusta motivaatiota harjoitteluun

Kalliolaa motivoi harrastuksessaan aina seuraava kilpailu johon valmistautua. Treeniohjelmansa hän kirjaa tarkasti ylös jo puoli vuotta etukäteen ja noudattaa sitä – kelistä riippumatta. Talvella lenkit siirtyvät toisinaan sisätiloihin, mutta väliin ne eivät jää. Ikä näkyy hänen mukaansa ainoastaan hieman pidempänä palautumisaikana. Kestävyysjuoksusta tulee Kalliolalle niin hyvä olo, että hän aikoo jatkaa harrastustaan niin kauan, kuin juoksu vain kulkee. Ja toistaiseksi todella kulkee.

Category: Urheilu

Comments are closed.