Stereotypioita rikkonut nainen – osa 1

syyskuu 12, 2018 | By Lisää

Vaikka Suomessa oli 1900-luvulla aktiivinen innovaattori nimeltään Kaarina Kari, joka teki kovasti töitä naisten oikeuksien ja etenkin naisten kuntoliikunnan eteen, naisten urheilua ei arvostettu tarpeeksi.

Stereotypioita rikkonut nainen – osa 1

Myös Kaarina itse oli puhunut, että naisen pitäisi harrastaa urheilua vain terveyttä edistävissä tarkoituksissa, mutta ei kuitenkaan kilpailuihin valmistautumista varten. Näin ollen 1900-luvun ensimmäisen kesäolympialaisissa kultaa voittaneen suomalaisnaisen urheilumatka on ollut haastavampi, kuin minkä tahansa miehen noina aikoina.

Energisellä Asenteella Pärjäsi Teini-Iässä

Sylvi Sikiö syntyi vuoden 1914 lopussa pienessä kylässä Laatokan seuduilla. Perhe kuitenkin muutti Sortavalaan Sylvin ollessa vai kaksi vuotta, ja Sortavalassa ryhdyttiin peltotöihin: maatilalla jokainen käsipari on ollut kullan arvoinen. Sylvi oli mukana kaikissa perheen hommissa pienestä pitäen ja paiski fyysistä työtä aamusta iltaan. Talvisin hän auttoi isää tukkipuiden kaadossa. Neljäntoista vuoden iässä Sylvi liittyi lottajärjestöön ja sodassa toimi ilmavalvontalottana, mutta siihen oli vielä pitkä aika edessä.Vuonna 1930, viidentoista vuoden iässä, Sylvi voitti Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Itä-Karjalan piirin mestaruuden naisten viiden kilometrin hiihdossa. Pienemmille tytöille ei järjestetty erillistä sarjaa, joten hän osallistui kilpailuun varttuneiden naisten kanssa. Sen jälkeen hän pääsi kilpailemaan valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa, jotka järjestettiin Rovaniemellä, ja Sylvi selvisi niistä kahdeksantena. Saattaa kuulostaa huonolta suoritukselta, mutta se oli paras tulos koko Itä-Karjalan piiristä sekä naisten että miesten keskuudessa.

Melomaan!

Vuonna 1938 Sylvin sukunimeksi tuli Saimo. Sitä ennen hän kävi kansanopiston opinnot ja jatkoi töitä kotitilalla, ja urheilulle jäi aikaa vain vähän. Hiihtämisestä hän on tosin aina tykännyt ja jatkoi kilpailemista Lottien valtakunnallisissa kilpailuissa; sen lisäksi tuli innostusta myös suunnistuksesta. Sitten alkoi sota, ja Sylvi palasi perheineen takaisin Laatokan Karjalaan, mutta jo kesällä 1944 sieltä piti lähteä. Evakkomatkan loppupiste oli niinkin kaukana kuin Hämeenlinnassa, missä Sylvi sai töitä vanginvartijana. Samassa kaupungissa hän kiinnostui lehdessä olevasta ilmoituksesta, jonka mukaan Hämeenlinnan Pallokerho oli etsimässä naispelaajia pesäpallojoukkueeseen. Hän kävi katsomassa peliä, mutta hänestä tuntui, että naiset olivat liian heikkoja: itse hän tempaisi pallon paljon pidemmälle kuin muut. Pesäpallosta ei syntynyt kiinnostusta. Sylvi oli silloin jo 30-vuotias.

Kentällä oli silloin istumassa Vanajaveden Vesikkojen valmentaja, joka pyysi Sylvin melontaharjoituksiin. Aikaisemmin Sylvi oli vain soutanut Laatokalla, mutta kanootti oli jotain uutta. Jo ensimmäisissä harjoituksissa Sylvi kuitenkin oppi perusasiat hyvin nopeasti ja treenin lopussa hänen vauhtinsa on ollut jo muita nopeampaa. Seuraavana kesänä hän osallistui jo ensimmäisiin melontakilpailuihinsa ja oli nopeampi kuin Suomen Mestaruudessa pronssia voittanut nainen; kesällä 1947 Sylvi olikin jo Suomen maajoukkueessa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa.

Kansainvälisen Uran Alku

Sylvillä oli hyvät puitteet urheiluun: hän oli oppinut kestämään pidempiäkin rasituksia peltotöissä, hiihtäminen paransi aina hänen yleiskuntoa, suunnistus toi oman kehonsa ymmärrystä ja yleisurheilu teki urheilun tutuksi. Hiihtokilpailuissa hän jatkoi mielellään ja vuosina 1946 ja 1947 kymmenen kilometrin SM-hiihdoissa oli kuudes ja viides vastaavasti. Myös melonta alkoi tuoda Suomen Mestaruuden kilpailuista mitaleja. Urheilun lisäksi Sylvi oli käynyt maamieskoulun vuonna 1945 ja liikuntaneuvojakoulutuksen vuonna 1948, mikä paransi hänen pohjaa itsenäisenä urheilun ammattilaisena. Tämä kaikki oli siis tapahtumassa sodan jälkeisessä Suomessa, jolloin sekä maalla että sen kansalaisilla riitti muutakin tekemistä. Näin myös Saimon perheen piti muuttaa nyt Keski-Suomeen, mistä se sai maapalstan, ja järjestää sinne uusi maatila… Arjen vaikeudet kuitenkin vain kasvattivat Sylvin urheiluhimoa. Siitä jatkamme seuraavassa kirjoituksessa.

Category: Urheilu

Comments are closed.