Kuinka samaan ihmiseen mahtui urheilumestari ja rakennusmestari

elokuu 17, 2018 | By Lisää

On näitä lentäviä suomalaisia ollut paljon. Juoksijoita oli kuitenkin vain kolme: Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola, täydeltä nimeltään Viljo Eino Ritola. Jälkimmäiseksi mainitulla on pitkä tarina kerrottavanaan.

Kuinka samaan ihmiseen mahtui urheilumestari ja rakennusmestari

Iso Perhe Opettaa

Ville Ritola syntyi vuonna 1896 isoon perheeseen: hän oli jo neljästoista saman isän lapsi, tosin ensimmäiset kuusi olivat eri äidiltä. Kaiken kaikkiaan perheen isällä Juha Ritolalla oli kaksikymmentä lasta, joista viisi kuoli jo vauvoina ja kaksi ehti muuttaa Yhdysvaltoihin ennen kuin Ville syntyi. Myös Ville muutti Amerikkaan vuonna 1913 seitsemäntoista vuoden iässä, ja vuonna 1919 hän liittyi suomalais-amerikkalaiseen urheiluseuraan. Siellä hän harjoitteli Hannes Kolehmainen mallinaan ja toverinaan – sama persoona oli vähän aikaa sitä ennen innostanut myös Paavo Nurmen juoksukilpailuihin. 23 vuoden iässä Ville Ritola osallistui New Yorkin ympärijuoksukilpailuun ja sijoittui 33:ksi seitsemästäsadasta juoksijasta – ja tällainen suoritus melkein harjoittelematta! Hannes Kolehmainen vihjaili Villelle, että hän voisi päästä vuoden 1920 olympialaisiin Suomen joukkoon, mutta Ville kieltäytyi koko ajatuksesta, sillä hänen ei itse tuntenut olevansa valmis isoihin saavutuksiin. Vuoden kuluttua näistä olympialaisista hän kuitenkin aloitti vakavat harjoitukset ja sitä seuraavana vuonna voitti Yhdysvalloissa AAU-mestaruuden. Samana vuonna hän suoriutui toiseksi Bostonin maratonilla.

Paluu, Voitto Ja Lähtö

Juuri ennen vuoden 1924 olympialaisia, joulukuussa 1923, Ritola palasi Suomeen. Siellä hän liittyi Tampereen Pyrintöön ja osallistui Suomen olympialaisten karsintakilpailuihin. Ne järjestettiin Eläintarhan kentällä Helsingissä; satoi vettä, mutta yllättäen Ville teki siellä maailmanennätyksen kymmenen tuhannen metrin juoksussa. Tulos oli 30.35,4 – ja tietysti hän oli mukana Suomen joukkueessa Pariisin olympialaisissa 1924. Siellä hän voitti neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa: kultaa tuli muun muassa 10 000 metrin juoksusta, jossa hän samalla paransi edellisen maailmanennätyksensä 12 sekunnilla. Vielä yksi saman vuoden merkittävä mitali tuli 10 560 metrin maastojuoksusta. Moni suomalainen urheilija keskeytti sen, sillä varjossakin lämpömittarit näyttivät yli 35 celsiusasteen lämpötiloja, mutta Paavo Nurmi jaksoi maaliin saakka ja niin jaksoi Ritolakin, mutta yli 80 sekuntia suuremmalla ajalla. Joka tapauksessa, nämä olympialaiset muuttivat Ritolan käsityksen niin urheilusta kuin hänestä itsestään: hänestä tuli ensimmäinen yleisurheilija koko maailmassa, joka sai näin paljon mitaleita samoissa olympialaisissa, ja tämä ennätys on tänäkin päivänä vielä lyömättä. Näiden olympialaisten jälkeen Ritola yritti saada töitä Suomesta, mutta muutti takaisin Yhdysvaltoihin jo saman vuoden lopussa.

Paluu, Voitto Ja Lähtö

Seuraavaksi oli vuoden 1928 Amsterdamin olympialaisten aika. Taukovuosina Ritola kilpaili Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mutta ei saanut merkittäviä saavutuksia aikaan: hän keskittyi jo enemmän työhönsä ja vietti enemmän aikaa työmailla kuin harjoituksissa – hän oli kirvesmies. Amsterdamissa hän kuitenkin menestyi hyvin, varsinkin kun otetaan huomioon, että hänen päävastustajana on ollut toinen ”lentävä suomalainen”, Paavo Nurmi. He onnistuivat jakamaan palkinnot kivasti: Ville Ritola voitti kultaa 5 000 metrin juoksussa ja hopeaa 10 000 metrin juoksussa; Paavo Nurmi voitti hopeaa 5 000 metrin juoksussa ja kultaa 10 000 metrin juoksussa. Näiden kisojen jälkeen Ritola päätti urheilu-uransa.

Muistetaan Tänäkin Päivänä

Ritola palasi Suomeen uuden vaimonsa kanssa vuonna 1971: hänen tyttärensä jäi Yhdysvaltoihin ja hänen ensimmäinen vaimo kuoli vuonna 1965. Itse Ritola kuoli vuonna 1982 ollessaan jo 86 vuotta vanha. Hänen kunniaksi pystytettiin patsas Seinäjoelle jo ennen hänen kuolemaa, ja lisäksi hänen mukaan on nimetty vuotuinen juoksutapahtuma Kunto-Ritola.

Category: Urheilu

Comments are closed.