pääsivu

jalkapallo
koripallo
lentopallo
kunto-/seniorijaosto
pyöräily
salibandy

valmentajien
ilmoitustaulu


jäsenyys
yhteystiedot

Jäälinjärven hölkkä
Kiiminki-maraton

 

 

 

Pyöräily

Historiikki

Kausi 2007

Kiimingin Riennon pyöräilytallin menestys jatkui. Juha Kangaskokko voitti SM-hopeaa Maraton MTB:ssä miesten sarjassa. Vilma N-12 ja Laura N-10 Kukkonen voittivat maastopyöräilyn Suomen mestaruudet sekä Topias Kukkonen M-16 Cyclo crossin SM-hopeaa. Jaostoon tuli uusia jäseniä ja harrastustoimintaa koordinoitiin. Heikki Kukkonen jatkoi jaoston puheenjohtajana ja uudeksi sihteeriksi valittiin Heli Ovaska.


Kausi 2006

Kiimingin Riennon pyöräilytalli saavutti ylivoimaisen ennätyksensä, 21 SM-mitalia ja 2 pohjoismaiden mestaruusmitalia. Vilma Kukkosella N-10 on 4 mitalia (kaikilla matkoilla), Joonas Kukkosella M 16/M18 7 mitalia (Suomenmestaruus ja Pohjoismaiden mestaruus) Jenni Kukkosella 6 SM-mitalia N-18/N, Topias Kukkosella yksi mitali. Kukkosen perheen saalis 18 mitalia lienee sekin Suomen ennätys tai ainakin tosi kova saavutus.

Juha Kangaskokko voitti miesten hopeaa maastossa ja pronssia maratonmaastossa. Veijo Vahteri saavutti suomenmestaruuden M-45 sarjan aika-ajossa ja pohjoismaisen mestaruuspronssin.

"Kaiken takana on kova työ ja monipuolinen harjoittelu. Ryhmässä on urheilijoita, jotka sivulajeina hiihtävät ja luistelevat pitäen näin kilpailuominaisuudet ja tuntuman yllä myös harjoituskaudella" kertoi tallin päävalmentaja Heikki Kukkonen.

Seurassa oli myös muita menestyneitä ajajia, Jani Järvikuona ja Eero Räihä päällimmäisenä. " Jani on pärjännyt hienosti ja Eero on aina kova vaikka on jo 50 sarjassa" kertoi Kukkonen ja povasi tallille menestystä myös jatkossa.

Menestys oli kaikkien aikojen ylivoimaisesti kovin ja mitalitilastossa. Kiirin pyöräilijät ovat aivan Suomen kärkipäässä jaetulla viidennellä sijalla mitalimäärässä, joka on saavutuksena todella kova ja sellainen, että sitä on vaikea ylittää (lista alla).

Ajajien arvokisamitalit (ei PSM tai piiri) kaudella 2006:

kultaa:
Joonas Kukkonen PM MTB M-16 (maastopyöräilyn pohjoismainen epävirallinen mestaruuskilpailu)
Veijo Vahteri ISM aika-ajo M-45

hopeaa:
Juha Kangaskokko SM MTB miehet
Vilma Kukkonen ISM aika-ajo N-10 (PSE)
Vilma Kukkonen ISM maasto N-10 (PSE)
Vilma Kukkonen ISM rata 500 m N-10 (PSE)
Vilma Kukkonen ISM rata 1 km N-10 (PSE)
Joonas Kukkonen SM cyclo cross M-16
Jenni Kukkonen SM cyclo cross N-18

pronssia:
Juha Kangaskokko SM maraton miehet
Veijo Vahteri Masters PM aika-ajo M-45
Joonas Kukkonen SM rata 1 km M-16
Joonas Kukkonen SM rata 2 km M-16
Joonas Kukkonen SM rata eräajo M-16
Joonas Kukkonen SM maraton M-18
Jenni Kukkonen SM rata eräajo naiset
Jenni Kukkonen SM rata 500 m N-18
Jenni Kukkonen SM rata 2 km N-18
Jenni Kukkonen SM maasto N-18

muita lajeja:
Joonas Kukkonen SM 2. talvitriathlon M-17
Topias Kukkonen SM 2. Duathlon M-15
Jenni Kukkonen SM 2. Duathlon N-19
Jenni Kukkonen SM 2. Duathlon joukkue nuoret
Joonas Kukkonen SM 3. Duathlon M-17
Topias Kukkonen SM talvitriathlon M-15


Kausi 2005

Vuosi 2005 oli Kiimingin Riennon pyöräilijöille menestyksekäs. Veijo Vahteri otti SM-kultaa M-45 aika-ajossa ja oli PM-kilpailuissa 3. Jenni Kukkonen oli pronssilla maastoajossa luokassa N-18. Eero Räihä oli hopealla M-50 sarjan maantieajossa ja Heikki Kukkonen M-45 sarjan maastoajossa. Joonas Kukkonen oli pronssilla M-16-sarjan cyclocrossissa ja voitti mestaruuden Duathlonissa, joka on eri liiton alainen laji.

Paljon muutakin kilpailumenestystä saavutettiin. Tärkeintä oli kuitenkin alueellisen harrastustoiminnan voimakas nousu.


Kausi 2004

Kausi 2004 oli menestyksekäs. Koskaan aiemmin ei samana vuonna oltu saavutettu näin suurta määrää SM-mitaleja ja cup menestystä. Suomenmestareiksi ajoivat Veijo Vahteri M-45 aika-ajo ja Joonas Kukkonen maasto M-14, hopeaa saavuttivat Topias Kukkonen ja Eero Räihä ja pronssia Jenni Kukkonen ja Topias Kukkonen. PM pronssia ajoi Veijo Vahteri M-45 aika-ajossa.

Valtakunnalliset Cup-sijoitukset olivat erinomaisia, Joonas ja Topias Kukkonen voittivat luokkansa maastocupit, Kiiri koko maastocupin Kultaisen Kammen pronssilla. Menestystä oli vielä paljon lisää, mm. pyörävaelluksen joukkuemaailmanmestaruus saatiin jälleen seuralle siten, että Tarppi-Tuotteen joukkueessa ajoivat Jani Järvikuona ja Heikki Kukkonen terästettynä paikallisella Oulun Tarmon kovakuntoisella Jari Hautasaarella, kyseessä on eksootisempi kilpailumuoto, joka käydään Pudasjärven maastossa.

Seuran toiminta oli aktiivista ja miesten luokissa nähtiin paljon menestystä, jota toivat mm. kilpaluokassa Jani Järvikuona Porvoon 3., SM-maastossa miehissä Juha Kangaskokko 6. ja Petri Keskitalo, Mikko Tervo ja Sami Torvinen olivat useissa kilpailuissa kärkipaikoilla. Seuratoiminta tiivistyi kauden aikana ja vuodenvaihteessa polkaistiin alulle tiimitoiminnat. Jaoston pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Planting siirtyi kunniapuheenjohtajan paikalle ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Kukkonen. Esko Aro jatkoi sihteerinä ja rahastonhoitajana.


Kausi 2003

Menestystä saavutettiin laajalla rintamalla. Aikaisempien menestyjien joukkoon saatiin uutta lupaavaa ajajakaartia. Kansainvälisesti arvokkain mitali oli Veijo Vahterin PM-hopea M-45 luokassa, Veijo voitti myös suomen mestaruuden M-45 tempoajossa. Vuoden loppupuolella saatiin sponsorisopimuksin organisoitua hyvät puitteet edustusajajien valmennuksen ja kilpailutoiminnan tukemiseksi, lisäksi team-toimintaa ja organisaatiota kehitettiin edelleen.   


Syntymästä 2000-luvulle

Jaoston syntyvaiheet

Kiimingin Riennossa pyöräily alkoi syksyllä 1977, kun Jääliin muuttanut Erkki Planting esitti silloiselle seuran puheenjohtajalle Pentti Kälkäjälle pyöräilyn ottamista seuran ohjelmaan. Saman syksyn vuosikokouksessa pyöräily hyväksyttiin Kiirin ohjelmaan ja kilpailutoiminta alkoi seuraavana kesänä –78. Monet nuoret jääliläiset juniorit aloittivat kilpapyöräilyn Kiirissä, joista voidaan mainita: Juha Siekkinen, Tarja ja Jari Lämsä, Jukka Kälkäjä, Harri ja Raimo Halonen, Mika Kalliosaari ja Kai Ilkka.

80-luku

Kiirin ensimmäisen SM-tason mitalin toi Harri Halonen, joka voitti SM-pronssia M 14-sarjassa. Samassa SM-kisassa Kiiri voitti M 14 sarjan joukkuekilpailun Suomen mestaruuden joukkueella Raimo Halonen, Harri Halonen, ja Kari Skopa. Kahdeksankymmentäluvun alkupuolella Kiirin nuoret voittivat useita TUL:n pyöräilymestaruusmitaleita. Vuonna –84 Kiirin joukkue Tuomo Ahosalmi, Jari Lämsä ja Erkki Planting saivat TUL:n mestaruuskilpailussa joukkueajon yleisessä sarjassa pronssia.

Kiirin pyöräilytoiminnan alkaessa ne monet jääliläiset nuoret, jotka koko perheen voimalla olivat innolla tulleet mukaan toimintaan, lopettivat kuitenkin aikuisiän kynnyksellä vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 1988 oli enää mukana Harri Halonen ja hänkin jo ensimmäistä vuotta yleisessä sarjassa, niin tuli tarve vahvistaa Kiirin etenkin M18-sarjan pyöräilyä – tarkoituksena oli muodostaa varsinainen tulevaisuuden joukkue pyöräilyn huipulle Pohjois-Suomesta. Neuvottelujen tuloksena Pohjois-Suomen lupaavimmat nuoret pyöräilijät Joona Laukka, Mikko Tenhunen ja Jarno Kauppila liittyivät syksyllä -88 seuraan.

Vuosi –88 oli pyöräilyjaoston toiminnan yksi vilkkaimmista, vaikka SM-mitaleita ei saavutettukaan. TUL:n mestaruuskilpailuissa Päivi Soronen oli 3. N16-sarjan tempoajossa ja Teemu Planting 2. M16-sarjan tempoajossa. Kilpailulisenssin lunastaneita pyöräilijöitä oli 24. Kotimaan kansallisissa kilpailuissa Harri Halosen ja Esa Plantingin yhteistyö tuotti tulosta, usein Harrin aloittaessa loppukirin ja Esan päätti kilpailun hyvän loppukirin ansiosta voittajana – pari voitti kesällä –88 yhteensä 12 kansallista kilpailua.

Nuorten lupaavien pohjois-suomalaisten pyöräilijöitten liittyminen seuraan tuotti heti tulosta kesällä –89. Joona Laukka voitti M18-sarjassa tempoajon Suomen mestaruuden ja kolmikko Jarno Kauppila, Joona Laukka ja Teemu Planting voittivat tiukan kilpailun jälkeen nuorten joukkueajon  Suomen mestaruuden Kouvolassa. Joona Laukan menestyksekäs kausi huipentui lokakuussa –89 ajettuun nuorten 10 km:n rata-ajon maailmanennätykseen. Ennätys tosin lyötiin jo seuraavana päivänä. Teemu Planting otti SM-pronssimitalin M16-luokan tempoajossa. Esa Planting voitti maantieajon ikäluokkamestaruuden M35-sarjassa. Edellisvuonna seuraan liittynyt Riitta Jokinen  täydensi menestystä triathlonin puolimatkojen SM-hopealla ja neljännesmatkojen SM-pronssilla. Kiiri hallitsi Pohjois-Suomen pyöräilyä voittamalla 35 PSM-mitalia. Lisenssin lunastaneita oli 19 pyöräilijää. Kiirillä oli jälleen kasvamassa useita uusia lupaavia nuoria yllämainittujen lisäksi, jotka pyöräilivät aivan oman ikäluokkansa huipulla, kuten Jonna ja Jussi Roininen, Niina Planting, Päivi Soronen  ja Katja Aro.

Kilpailutoiminnan alku

Ensimmäiset kilpailut jaosto järjesti kesällä –79. Kesällä –80 Kiiri sai järjestettäväkseen TUL:n tempomestaruusajot. Kilpailuja hallitsi vielä nuorten sarjassa ajanut Kari Myyryläinen. Vuonna –82 jaosto järjesti TUL:n maantiemestaruuspyöräilyt. Kilpailut olivat samalla järjestelykoneiston harjoitus seuraavan vuoden maantiepyöräilyn SM-kilpailuille, jotka Kiiri sai järjestettäväkseen kesällä –83. Kilpailut onnistuivat hyvin ja Suomen mestaruuden voitti Dan Broman. Seuraavana vuonna Jäälissä järjestettiin kaksipäiväiset kansalliset ajot.

Terva-ajoista Tervaetappiin

Aluksi Terva-ajojen järjestelyistä vastasi OLK. Vuonna –85 Terva-ajot muuttuivat kolmipäiväseksi etappiajoksi ja järjestelyihin tulivat mukaan Kiiri ja Kainuun Pyöräilijät. Ensimmäisen etappiajon voitti HTP-V:n Harri Hedgren ja seuraavana vuonna voittajaksi ajoi Olavi Kaarela. OLK:n pyöräilytoiminnan loppuessa jaosto  toimi  Tervaetapin pääjärjestelijänä Kainuun Pyöräilijöiden kanssa. Vuosina 87 - 88 kilpailut sujuivat hollantilaisjoukkueiden hallinnassa. Vuoden –89 Tervaetappi sai ikävän lopun toisena kilpailupäivänä, kun rattijuoppo törmäsi kilpailijajoukkoon kesken kilpailun Muhoksella – neljä pyöräilijää loukkaantui yhden vammautuessa pysyvästi. Sanomalehti Kaleva vetäytyi tämän jälkeen kilpailujen tukemisesta ja kisat jäivät Tervaetapin viimeisiksi.

90-luku

Yhdeksänkymmentäluvun alku oli Suomen pyöräilyssä voimakasta muutoksen aikaa. Pyöräilyliiton meni konkurssiin, jonka jälkeen perustettiin välittömästi uusi katto-organisaatio Suomen Pyöräilyunioni, johon myös Kiiri  liittyi. Marraskuussa Turussa pidetyssä perustamiskokouksessa seuraa edusti Erkki Planting, joka myös valittiin Unionin hallitukseen 2-vuotiskaudelle 96-98 valvomaan Pohjois-Suomen pyöräilyn etua.

Yhdeksänkymmentäluku alkoi komeasti – Teemu Planting otti M18-sarjassa pronssimitalin SM-kilpailujen maantieajossa Turussa. Kiiri saavutti v. –90 TUL:n mestaruuskisoissa kahdeksan henkilökohtaista mitalia ja kaksi joukkueajon mitalia – mitalien tuojat olivat: Niina ja Teemu Planting, Jussi Roininen ja Riitta Jokinen.

Teemu Planting vakiinnutti paikkansa vakuuttavien näyttöjensä  ansiosta nuorten maajoukkueessa ja valittiin nuorten MM-kilpailuihin Colorado Springsissä USA:ssa. Imatralla PM-kilpailuissa Teemu oli mukana nuorten joukkueessa, joka voitti hopeaa joukkueajossa. Myös Niina Planting valittiin PM-kisoihin naisten C-joukkueeseen.

Järvenpäässä SM-tempoajoissa  Niina Planting N-16 sarjassa ja SM-maantieajoissa Lahdessa Jussi Roininen M-16 sarjassa saavuttivat pronssimitalin. Järvenpäässä Suomen nuorisopyöräilyjen N-14 sarjassa Katja Aro voitti tempoajon ikäluokkamestaruuden niukasti ennen Mira Kasslinia. Liiton mestaruuskisoissa seuran pyöräilijät voittivat 7 TUL:n mestaruutta ja yhden hopeamitalin. Kiiri hallitsi edelleen Pohjois-Suomen pyöräilyä. P-SM-mestaruuksia saavutettiin kaikkiaan 22 kpl.

Ulkomaan leiri keväisin Mallorcalla tuli harjoitteluun mukaan. Vuonna –91 peräti 16 pyöräilijää Kiiristä osallistui 1–3 viikon pituiselle leirille.

Kiimingin Riennon pyöräilyjaosto vahvistui merkittävästi, kun Oulun Tarmosta siirtyi  6 pyöräilijää seuran jäseniksi.

Pyöräilyjaoston kilpailukaudelle 1993 asettamat menestymistavoitteet - kaksi SM-mitalia  saavutettiin. Maarit Vesa otti hopeamitalin N-14 sarjan tempoajossa Porvoossa. Raumalla N-18 sarjassa Niina Planting, Katja Aro ja Maarit Vesa ajoivat joukkuekilpailun SM-pronssimitalin. Kiirin pyöräilijät voittivat 5 kpl TUL:n mestaruuskilpailujen mitalia. Niina Planting kilpaili runsaasti myös ulkomailla edustaen myös Suomea nuorten maajoukkuetehtävissä. Kotimaan kilpailuissa menestys oli tyttöjen osalta hyvä. Henkilökohtaisessa maantieajon pistekilpailussa Maarit Vesa oli toinen ja Katja Aro ja Niina Planting molemmat viidentenä. Poikien menestys ei ollut yhtä hyvä - Teemun harjoittelua haittasi varusmiespalvelu ja Jussin kauden pilasi alkukauden sairastelut.

90-luvun puoliväli – muutoksen aikaa

Yhdeksänkymmentä luvun puolivälissä alkoi lisenssipyöräilijöiden määrä Suomessa laskea. Useat lopettivat eikä uusia junioreja enää hakeutunut pyöräilyn pariin kuten aiemmin. Sama ilmiö on ollut nähtävissä muissakin kestävyyslajeissa. Myös Kiirin pyöräilyjaoston toiminnassa tämä näkyi. Lisenssin lunasti –94 enää seitsemän pyöräilijää. Teemu ja Niina Planting muuttivat Helsinkiin opiskelujen vuoksi siirtyen edustamaan HTP-V:tä. SM- tai ikäluokkamestaruuksia ei enää saavutettu – paras SM-tulos oli N 18-luokassa Katja Aron 4. sija maantieajossa.

90-luvun puolivälin jälkeen on miesten pyöräilyä hallinnut Tuomo Pelttari. Tuomo on ollut jatkuvasti ikäluokkansa kotimaan kärkeä ja on saavuttanut useita voittoja kotimaan kansallisissa kilpailuissa.

Vuonna –95 ainoan SM-mitalin toivat 18 v. tytöt joukkuekilpailussa. Katja Aro, Katja Korhonen ja Maarit Vesa olivat hopealla Tampereen P-P:n voittaessa..

Kilpailukauden ranking-pistekilpailun sijoitukset: N18 sarjassa Katja Aro oli 3:s ja N16 sarjassa Maarit Vesa 4:s. M43 sarjassa Tuomo Pelttari 7:s ja N12 sarjassa Minna Pelttari 8:s.

Vuonna –96 pyöräilyjaosto oli asettanut tavoitteekseen yhden SM-mitalin. Tavoitteeseen ei kuitenkaan aivan päästy - lähimpänä mitalia oli N 18 sarjan maantieajossa Maarit Vesa oli 4. Katja Aro valittiin naisten valmennusryhmään osallistuen maantieajon Pohjoismaiden mestaruuspyöräilyihin Ruotsin Örebrossa naisten sarjassa ollen 28:s (lähti 42). Veteraanien PM-kilpailuissa Sipoossa mantieajon M 45 sarjassa Tuomo Pelttari oli 12. (lähti 26) ja tempossa 8. (lähti 18)

Kaudella –97 Kiimingin Riennon pyöräilyjaosto oli asettanut tavoitteekseen yhden SM-mitalin - tavoite saavutettiin. Ikäluokkamestaruuskilpailujen M-45 sarjan 100 km:n maantieajossa Tuomo Pelttari oli kolmas. Lisäksi Katja Aro oli naisten sarjan valtakunnallisessa  maantiecup- pistekilpailussa toinen. Hänet valittiin Tanskassa ajettuihin Pohjoismaiden maantiekilpailuun - sijoituksen ollessa 26. Kotimaan kilpailuissa menestys oli varsin hyvä - Tuomo ja Katja voittivat useita kansallisia kilpailuja.

Vuonna –98 Ikäluokkamestaruuskilpailujen M-45 sarjan 120 km:n maantieajossa Tuomo Pelttari oli kolmas.

Vuonna –99 Kiimingin Riennon pyöräilyjaosto oli asettanut tavoitteekseen yhden SM-mitalin kuluneella kaudella - tavoite saavutettiin.

Ikäluokkamestaruuskilpailujen M-45 sarjan 115 km:n maantieajossa Tuomo Pelttari oli toinen.

Tervaetapista  Kiiminki-etappiin

Koska Tervaetappia ei enää järjestetty, niin kesällä -90 jaosto sai järjestettäväkseen TUL:n maantieajomestaruuspyöräilyt. Kisat pidettiin Jäälissä ja kilpailijoita oli toistasataa. Vuosina 91-94 jaoston päätapahtuma oli kesä-heinäkuun vaihteessa järjestetty kolmipäiväinen  Kiiminki-etappi. Kiiminkietappi kohosi yhdeksi tärkeimmistä etappiajoista yhdeksänkymmentäluvun alussa. Etappi keräsi lähes kaikki Suomen huippupyöräilijät Kiiminkiin. Kilpailujen järjestämisen mahdollisti Kiimingin kunnan myönteinen suhtautuminen kilpailuja kohtaan. Huolimatta kisojen lyhyestä markkinointiajasta, ensimmäisiin kisoihin osallistui vähän yli sata pyöräilijää. Yleisen sarjan osallistujamäärä oli yli 50 pyöräilijää. Ensimmäiseen etappiajoon silloisesta Neuvostoliitosta osallistui kaksi kovaa joukkuetta yhteensä 10 pyöräilijää. Heistä Gennady Parkhomenko voitti niukasti koko etapin ennen Mika Hannista. Jatkossa etappia hallitsivat silloin Hyvinkään Pontevaa edustanut Kari Myyryläinen ja Tampereen Yrityksen Tapio Niemi.
Välillä tietyöt estivät kisojen järjestämisen ja kokeiltiinpa maastopyöräilyjen järjestämistä, kun  jälleen kahden vuoden tauon jälkeen kesällä -97 järjestettiin kaksipäiväinen Kiiminkiajo. Kilpailuihin osallistui n. 40 - 50 ajajaa molempina kilpailupäivinä. Etelän ajajia ei enää saatu mukaan. Kilpailun Elite-sarjaa hallitsivat Ounaksen Pyöräpoikien ajajat. Tempoajossa Vesa Juntto, Mikko Nurmela ja Juha Posio ottivat kolmoisvoiton. Kortteliajoissa Mikko Nurmela oli ylivoimainen.

90-luvun loppua lähestyttäessä toimintaa oli pakko supistaa niukkojen varojen vuoksi. Vähäisten resurssien vuoksi talkootyötä varojen keräämiseksi ei voitu enää tehdä ja vuonna 1998 Kiiminkiajon korvasi heinäkuun alussa järjestetetyt kaksipäiväiset Pohjois-Suomen pyöräilymestaruuskilpailut joukkue- ja maantieajossa.

Kesällä –99 elvytettiin jälleen kansallinen Kiiminkiajo. Kilpailujen yhteydessä ajettiin samalla Pohjois-Suomen pyöräilymestaruuskilpailut maantieajossa. Kilpailuihin osallistui n. 50 ajajaa. Kilpailun Elite-sarjan voitti Timo Pesola KäTa.
Pyöräilyjaoston toiminta huipentui juhlavuoden 50 v. kilpailuihin. Kilpailut onnistuivat hyvin – ainoastaan osanottajajoukko jäi vaatimattomaksi, vain 28 ajajaa ilmestyi lähtöviivalle. Erkki Planting luovutti Kiiminkiajon Elite-sarjaan kiertopalkinnon, “Erkin pokaalin” jaettavaksi päälähdön voittajalle. Ensimmäisen kiinnityksen pokaaliin sai Kälviän Timo Pesola.

2000-luku ja Pohjois-Pohjanmaan Etappiajo

Kun kesällä 2000 Kuusamo liittyi uutena paikkana pyöräilyn kilpailutoimintaan mukaan, virisi syksyllä ajatus toteuttaa suuremman luokan etappiajo jälleen Pohjois-Suomen kilpapyöräilyn elvyttämiseksi. Kesällä 2001 Kiirin, KEV:in ja OuTa:n yhteistyössä järjestettiin I-Pohjois-Pohjanmaan Etappiajo, joka sai pyöräilijöiden varauksettoman kannatuksen. Kilpailijoita oli keskimäärin n. 50 ajajaa per kilpailu johtuen osaksi päällekkäisyyksistä kilpailukalenterissa. Elite-sarjan voittaja ensimmäisessä P-P Etappiajossa oli Picaron Timo-Jaakko Toivanen.

Vuonna 2002 järjestettiin II-Pohjois-Pohjanmaan Etappiajo, joka on samalla Pyöräilyunionin Cup:in osakilpailu. Seurayhtymä KEV-Kiiri-OuTa odottaa kaikkiaan ainakin 150 osallistujaa kisoihin.

Kausi 2002 oli menestyksekäs. Joonas Kukkonen ajoi SM-kultaa M-12 aika-ajossa. SM-pronssia Joonas otti maantiellä ja maastossa. Muista SM-mitaleista vastasivat Veijo Vahteri, joka ajoi aika-ajossa pronssille M-45 -sarjassa ja Topias Kukkonen, joka saavutti SM-rata-ajossa pronssia 2 km:n matkalla.
Kauden huippukohtiin kuului ehdottomasti Mikko Aution Lahden GP:n voitto. Muutenkin seuran huippuajaja Mikko Autio lunasti lupauksia niin maantie- kuin maasto-ajossa. Seuran toinen huippuajaja, Juha Kangaskokko, saavutti SM-maastossa 6. sijan, joka on varsin huomattava saavutus. Ylipäätään kausi 2002 toi mukanaan menestystä ja valtakunnallisestikin katsoen paljon voittoja ja mitalisijoja. Seuran nuoret ajajat Joonas ja Topias Kukkonen valavat uskoa seuran menestyksen jatkuvuuteen.

Pohjois-Pohjanmaan II Etappiajo saatiin hoidetuksi yhteistyöllä muiden seurojen kanssa varsin tyydyttävällä tavalla. Osallistujamäärä oli hyvä, samoin oli ilahduttavaa, että etappiin oli tullut ajajia ympäri Suomea.


Kiirin lisenssipyöräilijät kautta aikojen

Ahola Pasi
Ahosalmi Tuomo
Aro Esko
Aro Katja
Eskola Seppo
Haataja Kyösti
Hakaheimo Aulis
Halonen Anne
Halonen Harri
Halonen Raimo
Hartikka Pekka
Helander Mika
Helander Sami
Härkönen Lauri
Härmä Risto
Ilkka Kai
Ilkka Kalevi
Jokinen Riitta
Junno Jukka
Järvikuona Jani
Kallankari Pasi
Kalliosaari Markku
Kalliosaari Mika
Kamula Tuomas
Kangaskokko Juha
Kauppila Jarno
Keskitalo Petri
Kiljander Tenho
Kilpua Kari
Kinnunen Aila
Kinnunen Jussi
Kukkonen Heikki
Kukkonen Jenni
Kukkonen Joonas
Kukkonen Juhana
Kukkonen Topias
Kukkonen Vilma
Laukka Joona
Leomreize Gerard

Leppänen Johannes
Liimatainen Eero
Lämsä Marjo Riitta
Manninen Harri
Pelttari Minna
Pelttari Tuomo
Perätalo Mikko
Pesonen Jouko
Planting Erkki
Planting Esa
Planting Janne
Planting Niina
Planting Teemu
Planting Tiina
Planting Ville
Pohjola Olli
Pöytäkangas Päivi
Roininen Johanna
Roininen Jussi
Roininen Juha
Räihä Eero
Saari Jari
Siekkinen Juha
Skopa Kari
Soronen Päivi
Talvisara Arno
Tenhunen Mikko
Tervo Mikko
Tihinen Ari
Tihinen Heli
Tiilikainen Juha
Timonen Eero
Timonen Jukka
Torvinen Sami
Uitto Johanna
Vahteri Veijo
Vesa Maarit
Vesa Marko